Dáiddárfearánat Arkhangelskis

Áslat Holmberg (artihkkala čálli) lea nuorra politihkkár; suomabeale Sámediggeáirras, áiddo válljejuvvon Sámiráđi várrepresideantan. Dál son studere Romssas eamiálbmotmasteroahpu. Gesiid son bivdá Deanus luosa ja dálvviid johtá čoahkkimiin, studere dahjege bargá oahpaheaddjin.

Máhtte Aikio lea Vuohčus eret, suomabeale Sámis. Ii bargga beaivválaččat bohccuiguin, muhto boahtá boazodoallobearrašis ja sus lea mearka. Son lea dáiddár ja filbmadahkki. Studere Romssa dáiddaakademiijas dáládáidaga masteroahpu. Su dáidda lea čájehuvvon miehtá Eurohpá, nugo maiddái Ásias ja Lulli-Amerihkás.

 

Dáiddárfearánat Arkhangelskis

Maid jáhkát, mo lea joavdat gasku ija amas gávpogii Ruošša bealde, máhtekeahttá veháge ruoššagiela ja go vel taksivuoddjige doalvu boasttu sadjái? Naba mo livččii vásihit underground musihkkafeasttaid Arkhangelskis muhtin biilastálles, dahjege čárvut suorpmat vielgadin biilla geavjjaid go lunttaš vuodjá muhtinlágan ruoššabeale Ubera nu jođánit go nagoda, jođus hippifestiválii mii lea sullos?

Go Girkonjárggas vuojaša badjelaš guhtta miilla máttanuorttas, de boahtá ođđa máilbmái. Nu mu mielas goit dovdui, go ovddit geasi Lujávrái jođedettiin bisánasttiimet Zapolyarnys, mii lea vuosttaš gávpot ođđa luotta alde. Gávpot ii muittut ovttage davviriikkalaš gávpoga. Doppe ceaggájit dievva stuorra Sovjetlihtu áigásaš betoŋŋaviesut, buot teavsttat leat amas gillii ja gávppis leat eanáš dušše áibbas eará buktagat, maid lean hárjánan gávppis oaidnit. Munnje orui nu imaš, man nana dat ruoššarádjá lea. Nie lahka lea áibbas earálágan máilbmi. Ja vel Sámis! Diethan lea goit leamašan čielga Sámi guovlu. Na jo, muhto doarvái dal das. Dát čálus oainnát ii leat mu vásáhusaid birra Ruošša bealde, baicce beasat lohkat mo Máhtte, Matti Aikio vásihii dán “ođđa máilmmi”, go vulggii veháš nuorttibui, Arkhangelskii dáiddaresidensii moatti vahkkui.

Ledjen leamašan Ruošša bealde jo badjelaš vahku, ovdalgo mannen Arkhangelskii. Ledjen vuos ovtta Suoma dáiddaprošeavtta olis bovdejuvvon Komi Oblastii. Dan prošeavtta namma lei Jään reunan kansat (Sám. Jiekŋaravdda álbmogat). Ledjen teáhterolbmuid mielde dahkamin dokumeantafilmma.

Ovdal jo seamma geasi ledjen govven Udmurtias seamma prošeavttas, man maŋŋá fitnen Suoma bealde misiid mearkumin ja vulgen fas Ruošša beallái. Dan háve manaimet davás unna gillái, Izmai. Doppe lei Komi olbmuid stuorra festivála man beasaimet čuovvut. Doppe ledje heastagilvvut ja dánssat, stuorra suoidnegiettis johkagáttis.

Izma lei dievva heasttaid. Geassit heasttaid luite luovus ruohttat miehtá gili. Muhtumin go leimmet váccašeamen gilis de olles heastačora bođii ruohta ja loktii sáttosuova áibmui. Izma lea smávva gilli, muhto dehálaš kultuvrralaš guovddáš komi-olbmuide.”

Máhtte beasai Arkhangelskii AIR Barents prošeavtta olis, mas dáiddárat Davvi-Norggas ja Davvi-Ruoššas besset vuolgit orrut dáiddaresideanssas muhtin eará guovllus. Máhtte beasai vuolgit ovttasbargoguimmiinis Emilija Škarnulytéin mátkái. Dáiddaresideansa lei áiddo ođasmahttojuvvon stuorra studioassodat, mii lei oalle guovddáš gávpogis.

Jođidettiin Arkhangelskii, galggaiga Syktyvkar bokte mannat. Doppe lei idjasadji ordnejuvvon našunálateáhteris. Soai joavddaiga gávpogii golmma áigge ihkku. Go eaba hállan ruoššagiela, de lei vehá hástaleaddji čilget gosa áiguba idjii, muhto goit viimmat taksi doalvu sudno gosanu. Idjavákta boahtá geologalaš instituhtas rahpat go boŋkkuheigga uvssa. Eaba lean deaivan našunálateáhterii, baicce geologalaš instituhttii. Vákta goit áddii ahte soai leigga ohcamin kránnjáviesu, ja mieđuštii sudno dohko. Instituhta vákta lei de hállan hoavddainis čuovvovaš beaivvi ja hoavda lohpidii čájehit ruošša stuorámus geologalaš čoakkáldaga dán guoktái. Komi luondduriggodagain ledje oalle dárkilis dieđut doppe.

Arkhangelskii joavddaiga Suoidnemánu beallemuttus 2014. Arkhangelsk AIR Barents olbmot ledje ordnen prográmma, ja son beasai searvat dáiddačájáhusaid rahpamiidda, konsearttaide ja deaivat olu guovllu dáiddáriid. Okta váldoulbmil prošeavttas leige hukset oktavuođaid Barents guovllu dáiddáriid gaskkas. Máhtte lei doppe guokte vahku, mii lea beanta oanehis áigi bargat dáidagiin, muhto beasai goit dan áiggis oahpásmuvvat dáiddabirrasii ja guvlui.

Arkhangelska Máhtte lohká leat hui čáppa ja fiinna boares gávpot. Englándalaš gávpealbmát adde nama Arkhangelskii, mii lei ovdal Biehtára (St. Petersburg) vuođđudeami Ruošša deháleamos hápmangávpot. Doppe orrot sullii 350 000 olbmo, Vilgesmeara gáttis. Gávpogis lea fiinna hápman ja olu boares čáppa viesut. Dađi bahábut lea guovlu maid beanta nuoskkiduvvon, juhkančázi ferte čáhcefiltera čađa luoitit ja vel vuoššat. Eatnamis leat lossametállat, mat leat Sovjet-áiggi soahteindustriija bázahusat.

Lahka Arkhangelska lea Severodvinsk nammasaš militárgávpot, gos huksejit máilmmi stuorámus čázevulošfatnasiid, mat doibmet váimmusfámuin ja leat dievva atomabombbaid. Dat maid dahká guovllu geopolitihkalaččat miellagiddevažžan. Máhte guovttos Emiliain oahpásmuvaiga ovtta dáiddáriin, geas lei dáiddastudio Severodvinskas, muhto dan gávpogii eai goit ožžon olgoriikalaččat mannat obanassiige.

“Finaimet maid ovtta hippifestiválas, gos oruimet guokte ija sullos mii lei eanus. Go manamet dohko de válddiimet taksi. Ruoššas vissa juohkehaš sáhttá leat taksivuoddji, vaikko juoga systema dainge dáidá leat. Nuorra bárdni vujii áibbas dábálaš biillain min dan festiválii. Biillas eai lean makkárge taxi-mearkkat ja bárdni vujii olles áigge juoga 160 km diimmus. Balaimet nu olu ahte eat duostan dadjat maidige. Jurddašeimmet ahte jos dás seailut heakkas… Lunta vujii eará biillaid meaddá áibbas jallas láhkai, mo deaivá. Vujii nu garrasit go dan luottas sáhtii vuodjit.”

Go viimmat jovde dohko, de lei vel moatte kilomehtera fanasmátki eanu mielde dan ásakeahtes sullui, gos festivála lei. Báiki lei Davvi Dvina eanus Marilov sullos. Dat lei stuorra sáttosuolu, fiinna báiki, gos ledje dievva olbmot geat ledje boahtán miehtá Ruošša. Máhtte govvida dan dego “Unna Burning Man festivála Ruoššas”. Doppe orro tealttáin ja besse deaivat miellagiddevaš olbmuid ja gullat buriid konsearttaid. Dat lei bearašfestivála, gos mánát duddjojedje ja oidne sirkusčájáhusaid.

De máhccat fas Arkhangelskii, gos lei okta dovddus underground musihkkabáiki muhtin garášas, gos beasaiga moddii fitnat. Doppe lei moadde vahku ovdalaš čuojahan Roavvenjárgga guovllu joavku Jaakko Laitinen ja Väärä Raha, masa olbmot ledje liikon bures. Dáiddabiras doppe ii dáidán leat nu stuoris, go dávjá deive daid seamma olbmuid. Jođus ledje olu miellagiddevaš kulturprošeavttat ja báikkis lei buorre vuoigŋa. Olbmot maid liikojedje deaivat sudno. Ovttasbarggu birra maid lei sáhka máŋgasiin, muhto dat ii dal vuos leat dađi bahábut šaddan.

Cornelius Stiefenhofer nammasaš Duiskkalaš dáiddár orui doppe dalle eamidiinnis Yulia Medvedevain, gii jođihii dáiddaresideanssa. Cornelius fas lei ain duollet dálle ofelažžan ja dulkan Máhte guoktái Emilijain. Gulahallan lei vehá váttis muhtumin, muhto nuorra dáiddárat máhtte eaŋgalasgiela, nu ahte manai singuin bures.

Máhtte šattai mátkkoštit dan beaivvi go Arkhangelska dáiddalágádusas lei artist talk, man Emilia doalai de okto. Doppe čájehuvvui maiddái Máhte filbma Nomad talk, mas son jearahallá guovtti suomabeale vuoris boazosápmelačča.

“Geahččalan filmmain muitalanárbevieru bokte rahpat nomadismma filosofiija, ja dan, mo nomádalaš ja ii-nomádalaš máilbmi orrot beaškkeheamen oktii, go eaba sáhte áddet nuppiideaskka. Dážamáilmmis orru váttis áddet eamiálbmogiid, dahjege nomádaid máilmmigova. Minerálagilvu ja sisabahkkemat leat fal boađus dán guovtti máilmmigova oktiibeaškkiheamis. Dál dat nubbi máilbmi rivve saji Sámis. Dat, ahte dát konflikta gávdno, lea duođaštus das ahte mii ain leahkit.”

Máhte guovttos Emiliajn beasaiga ávvudit ovtta dáiddárnieidda riegádanbeaifeastta dan nieidda ádjá ja áhku dachas. Dacha lea dan guovllu geasseviessu, mii láve leat buresbirgejeaddji olbmuin vehá olggobealde gávpoga ja main láve leat šattogárdi – iešbirgejupmi borramuša ektui adnojuvvo árvvus. Sovjet-áiggi eai sáhttán olbmot oastit eatnama, de tsára attii muhtumiidda dachaid. Dachas orui dego áigi livččii bisánan 50-60 -lohkui, doaluin fitnan lei dego áigemátki. Dievva boares gálvvut ja govat, piknik ja suohttasat.

Okta ášši man Máhtte diđii gávpoga birra ovdalgo manai dohko, lei ahte doppe lei leamašan erenomáš, dovddus Sutyagin-viessu.

“Sutyagin viessu ii gávdno šat. Muhto dat lei máilmmi alimus muorraviessu, mii lei Arkhangelskis. Sutyagin lei Ruošša business-almmái, muhto soaitá maid ahte son lei mafia almmái, ja lea maid čohkkán giddagasas. Dat eallá ain doppe Arkhangelskis, in leat goit gullan ahte livččii jápmán.

Das lei čáppa viessu mas oidnui mearra fiidnát. De gávpot álggii hukset alla máŋggagearddát visttiid, mat este su oaidnimis meara ja bilidedje várddu merrii. Son álggii alidit viesustis ain ovtta gearddi hávil, vai ain beassá oaidnit meara. Dat álggii alidit jo -92 ja jotkkii vihttanuppelot jagi, ain badjelabbui.

Viimmat šattai 43-mehtera allat ja golbmanuppelot gearddi. 2008 Mearridedje eiseválddit ahte viesu ferte njeaidit, go lei váralaš. Munnos lei jurdda beassat jearahallat Nikolai Petrovich Sutyagin, muhto son ii lean gávpogis dalle. Beasaime goit su kránnjáin hupmat. Ledjen háliidan beassat oaidnit maid sávnni mii lei das viesu bálddas. In diehtán ahte sávdnige lei buollán.”

Ii oro heivemin čállit Ruošša mátkki birra namutkeahttá vodka. Gullá kultuvrii borrat árbevirolaš biepmuid ja juhkat vodka. Vodka gullá biebmokultuvrii, nugo maiddái suohtastallamii. Hásten Máhte muitalit ovtta juhkanfearána birra, ja son de son. “Oktii leimme Ruoššas ja jugaimet vodka. Eambo in muital.” Na jahá.

 

Arkhangelsk library, photo Matti Aikio

Emilija Skarnulyte at Komi Geological Institute, photo Matti Aikio

Goat in Komi, photo Matti Aikio

Lud Festival Izhma, photo Matti Aikio

 

About Áslat Holmberg (Aslak Holmberg) and Máhtte Aikio (Matti Aikio) in English:

Aslak Holmberg is a young politician; A member of the Saami Parliament for Finland and a newly elected vice president of the Saami Council. Now he is studying indigenous studies master’s program at the University Of Tromsa. Summertimes he fishes salmon in Deatnu and winters he travels to meetings, studies or works as a teacher

Matti Aikio is from Vuohčču (Vuotso), on the finnish side of Sápmi. He does not work with reindeer on a daily basis, but comes from a reindeer herding family and has his own reindeer earmark. He is an artist and a film maker. Currently he studies in the master’s program of contemporary art in the art academy in Tromsa. His art has been show around Europe, as well as in Asia and South America.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s